keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Stressitunika ensikäytössä

Varsinkin Tuumooksia lukeneet tietävät, että meidän elämämme on ollut oikeastaan runsaan vuoden ajan varsinaista vastamäkeä monessakin suhteessa - häät olivat poikkeuksellinen positiivinen tapahtuma. Tuntuu, että kaikki mahdollinen on vastustanut niin terveys- kuin työrintamallakin. Mutta päätös muutosta toiselle paikkakunnalle tuntuu laittaneen tulpan epäonnelle: nyt asiat taas sujuvat.

Varsinkin viime viikot työ- ja muuttoasioineen ovat olleet varsinaista aallokkoa. Ja silloin tarvitaan stressineule: työ, joka ei vaadi huomiota liiaksi, mutta sopivasti kuitenkin.


Heti Novitan syksyn 2009 lehden ilmestyessä ihastuin siinä esiteltyyn palmikkotunikaan. Varsinkin, kun näin kyseisen vaatteen toteutuneena Vaiskain päällä, pakkosaada-ajattelu vain voimistui.

Mutta kuten niin monet pakkosaada-neuleet, tämänkin toteutuminen lykkääntyi. Itse asiassahan luulin tekeväni tunikan aniliinista seiskaveikasta, mutta aloin pelätä, ettei se riittäisi.VIime aikoina olen koettanut välttää lankaostoja jo yksin taloudellisista syistä, mutta eräällä Halpa-Halli-käynnillä tarjous-seiskaveikat nähdessäni sekosin ja ostin kaupan melkein tyhjäksi keväänvihreästä langasta.


Ja tähän työhönhän jäi koukkuun! Malli oli juuri sellainen, jonka kykenin uupuneilla aivoillani käsittelemään. Itse asiassa minun olisi pitänyt tehdä tilaustyösukat, mutta tämä meni edelle. (Hannele, kyllä ne sukat tulevat, ihan varmasti!!)

Ajatustyötä vaativat myös useat työnantajani, kun osa-aikatyöntekijänä kerään leipäni pienistä palasista maailmalta. Tänään aloitan taas yhden uuden työn, alan vetää mediakerhoa seinäjokelaisella koululla. En ole opettaja enkä kokenut kerhonohjaaja, joten kyllä, jännittää. Ja siksi halusin pukea tänään ylleni jotakin energisoivan väristä, kotoisaa ja lämmintä. Stressitunika siis viimeiseen asti.
.
Malli: Novita syksy 2009, ohje 37
Lanka: Novita 7 veljestä, noin 600 g kokoon M
Puikot: 4,5 mm (ja KnitPicksit irtoilivat vaijerista käytännössä koko ajan... :( )
Muuta: En vielä tiedä, olisiko pitänyt olla L-koko, mutta eiköhän tämä mene näinkin. Ohjeesta poiketen neuloin tunikan pyörönä kainaloihin asti ja olkasaumat kiinnitin kolmen puikon päättelyllä, joten ommeltavaa jäi vain pari senttiä kummassakin kainalossa. Hip!

Hameen olen ommellut viime keväänä huovutetusta villakankaasta. Ja kuvat halusin perinteisesti kirjahyllyn edessä, kun asunto on vielä vähän aikaa siisti - varsinainen pakkaaminen alkaa ensi viikolla...

14 kommenttia:

  1. Tämä on todella nätti. Taidankin kaivaa ohjeen esille.

    VastaaPoista
  2. Tuo on yksi ihanimmista neulemalleista, jonka olen nähnyt (ja tehnyt). Todella kaunis myös vihreänä! :)

    VastaaPoista
  3. Olen itsekin ihastellut tuota mallia. Dropsin Paris olisi ehkä hyvä siihen.
    Toivon, että elämänne alkaisi järjestyä parempaan suuntaan muuton myötä.On varmasti raskasta pettyä alituiseen.
    Kaikkea hyvää teille kumpaisellekin! T. Raija

    VastaaPoista
  4. On se kaunis, varsinkin vihreänä! :) Minä aina haikealla mielellä katselen toisten kauniita neulevaatteita, kun en itse pysty sellaisia "kuumaverisyyteni" takia käyttämään vaikka olisivat kuinka kauniita. Melkein kadehdin teitä muita!

    VastaaPoista
  5. Ihana vihreä tunika, sopii todella hyvin sinulle. Mukavaa kevään odottelua!

    Heidi

    VastaaPoista
  6. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  7. Tsemppiä haasteelliseen elämänvaiheeseen!! Kaunis ja ennen kaikkea ihanan värinen tunika!

    VastaaPoista
  8. Kiitos kehuista ja tsempistä ja kaikesta! :) Tuo malli on minustakin todella kaunis (siis neuleen malli, neuletta esittelevästä mallista voidaan olla monta mieltä :P). Yleensä Novitan neuleet ovat niin "klassisia", sitä samaa pitsikuviota muodossa ja toisessa, enkä minä tykkää pitsistä. Palmikko on ihanaa, ja varsinkin tuo palmikko hihansuissa ja kauluksessa on jotenkin valtava sööttiä.

    VastaaPoista
  9. Kivalta näyttää. Värikin tuo kevään mieleen.

    Toivottavasti kaikki asiat järjestyvät nyt hyvin, kun saatte muutetuksi.

    VastaaPoista
  10. Aivan ihana tunika ja mekko! Tykkään kovasti näistä väreistä. Väkerrän vieläkin villatakkia. Ehkä saan sen tämän talven pakkasille valmiiksi.

    Kaikkea hyvää ja iloa helmikuuhun ja kevääseen Sinulle ja puolisollesi! Lämpimästi tervetuloa Seinäjoelle! T. Saila

    VastaaPoista
  11. Hyvä kuva Sinusta Ilmajoki lehdessä, petrooli on sinun värisi, tuo silmäsi esiin!
    Terv Raija

    VastaaPoista
  12. Olipas ihanan keväisen vihreä tunika! Oikein tulee ensimmäisten silmujen hento viherrys mieleen. Sellainen keväisen hyväntuulinen sekä energinen. Katselin myös muita töitäsi ja kaikenlaista olet ehtinyt kyllä tekemään!

    Minulla on edelleen tämä itseni ylittäminen tilauslistalla eli pitäisi uskaltautua neulomaan neuletakkia tai boleroa jossakin vaiheessa. Miltei olen päässyt uskalluksessani sinne asti, nyt tyydyn seurailemaan ja ihailemaan muiden tuotoksia!

    VastaaPoista
  13. Kaunis kevään vihreä on tunikasi. Miten se tuo vihreä niin hyvin sopiikin just tähän vuodenaikaan. Kauniita neuleita sulla on täällä muitakin, selailin tuossa blogiasi enemmänkin. Mukavaa löytää uutta luettavaa ja katseltavaa välillä.

    VastaaPoista